Ihana pavlova

Pavlova on ihanan kesäinen ja ylellinen jälkiruoka, joka saa nimensä venäläisen balettitanssijan Anna Pavlovan mukaan. Kakku kehitettiin hänelle Australian ja Uuden-Seelannin kiertueella 1920-luvulla. Australiassa Pavlova onkin kansallisherkkua, ja vaihto-oppilasvuoteni aikana söin ja teinkin Pavlovaa muutaman kerran. En kuitenkaan ollut vuosiin tehnyt kyseistä herkkua, kunnes jonkin aikaa sitten  yhteissynttäreille teimme juhlapöydän kruunuksi mansikkaisen Pavlova-kakun.

Pavlova on helppo tehdä, mutta marenkipohjan paistaminen vaatii jonkin verran kärsivällisyyttä. Täydellinen Pavlova-kakkupohja on päältä rapea mutta sisältä samettisen pehmeä ja vaahtokarkkimainen. Tärkeää onkin, että marenki ei kuivu liikaa ja muodostu kovaksi ja toisaalta, ettei se jää sisältä sitkeäksi. Itse paistoin marenkipohjaa ensin 1,5 h reilu 100-asteisessa uunissa, ja tämän jälkeen laskin lämpötilan noin 75-asteeseen ja annoin marengin kuivua uunissa useamman tunnin, en tämän jälkeen enää laskenut aikaa sen tarkemmin. Taisi olla lähempänä neljää tuntia kokonaispaistoaika, ennen kuin otin ulos uunista ja laitin yön yli odottamaan kuvun alle. Tein marenkipohjan siis edellisenä iltana, ja täytin vasta juuri ennen tarjoilua, jolloin marenki ei ehdi sitkistyä.

Hyvän marengin pohjaksi tarvitaan neljä raaka-ainetta: kananmunan valkuaiset, jotka muodostavat vaahdon, sokeri tuomaan makeutta, kiiltoa ja vahvuutta, tärkkelystä parantamaan rakennetta sekä happoa tekemään pinnasta rapean ja sisältä pehmeän. Päälle voi laittaa hedelmiä, marjoja ja muita koristeita maun mukaan, hyviä komboja ovat esimerkiksi mansikka + pistaasi, mustikka + valkosuklaa, kiivi + mango... mielikuvitusta voi käyttää ja kokeilla mielensä mukaan! Tällä kertaa laitoimme tuoreita mansikoita, hiukan pakastemustikoita, pistaasipähkinöitä rouheena ja koristeeksi vielä muutama mintunoksa.

Marenki:

4 kananmunanvalkuaista
2,5dl sokeria
1-2 rkl perunajauhoja
1 tl sitruunamehua tai omenaviinietikkaa

Päälle:

Vispikermaa (+mascarpone jos haluaa) vaahdotettuna
marjoja
hedelmiä
pähkinöitä rouheena
koristeeksi minttua tai sitruunamelissaa

Se aavistuksen terveellisempi banana bread

Googlailin tässä yksi päivä kaikkia terveellisiä ruokaohjeita ja leivonnaisia, ja huomasin, että useassa leivonnaisessa käytettiin voin sijasta rahkaa, jogurttia ja/tai muussattua banaania. Siitä lähti idea tähän banaanileipäkokeiluun - hain täältä taannoin tekemäni banaanileivän reseptin ja tuunasin sitä mahdollisuuksien mukaan tavoitteenani vähän parantaa kyseisen herkun ravintoaineita.

Eihän tämä mikään varsinaisesti terveellinen vieläkään ole. Aika paljon sokeria. Ja jauhoja. Mutta hei, askel parempaan päin :)

Terveellisempi banaanileipä

3 isoa banaania
125g rahkaa (puolikas purkki)
1 tl vaniljasokeria
1 tl ruokasoodaa
1 kananmuna
1 dl siirappia
1 dl sokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
vajaa puolikas desilitra pellavansiemenrouhetta

Muussaa banaani kulhossa. Lisää rahka ja kananmuna, sekoita. Lisää sitten sokeri ja siirappi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sitten nopeasti sekoittaen kaikki sekaisin - ei vaadi vatkaamista!

Paista voidellussa ja jauhotetussa leipävuoassa 175 asteessa noin 50 min - 1 tunti, anna jäähtyä.

Muhkeat mustikka-valkosuklaamuffinit

Mustikat. Miten niiden kypsyminen joka vuosi yllättää - nytkö niitä jo saa? Ei kun pakasterasiat esiin ja mökille poimimaan antioksidanttia purkkiin talven varalle. Muutama purkki on pakko käyttää heti uusien mustikoiden tultua piirakkaan, rahkan joukkoon, mustikkamaitoon ja tietenkin mustikkamuffineihin!

Kaurahiutaleet sopivat mielestäni todella hyvin mustikkaisiin leivonnaisiin ja niitä käytänkin usein. Myös valkosuklaa-mustikkayhdistelmä mielestäni toimii aina, siispä valkosuklaa löysi tiensä myös tähän taikinaan. Mustikat ovat tietenkin tuoreina aina parhaita, mutta pakastemustikat ajavat hyvin asian - niitä käytettäessä kannattaa vain olla tarkkana, että mustikat ovat vielä jäisiä taikinaan lisättäessä. Myös turhaa sekoittamista kannattaa välttää, pakastemustikat värjäävät taikinan todella helposti.

Mustikkamuffinit

125 g voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
3,5 dl jauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
2 dl mustikoita
130 g (Pandan levy) valkosuklaata paloina/rouheena

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen samalla vatkaten. Sekoita toisessa kulhossa jauhot, leivinjauhe, kaurahiutaleet ja vaniljasokeri. Sekoita puulusikalla tai nuolijalla voi-sokeri-kananmunavaahtoon vuorotellen maitoa sekä jauhoseosta, sekoita mahdollisimman nopeasti tasaiseksi. Lisää mustikat ja paloiteltu valkosuklaa viimeisenä, ja sekoita vain sen verran, että ne ovat tasaisesti taikinassa.

Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes muffinit ovat kullanruskeita. Isoja muffineita taikinasta tulee noin 10 kpl.

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/4699383/?claim=kkxp5d5rmz7">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

Nutella cupcaket

Vietin puolikasta nimpparia tuossa parisen viikkoa sitten (Marin päivä - tottakai aihetta juhlaan! :D) ja kutsuin kavereita kahville. Eikä mun luo tulla ikinä kahville ilman, että tarjolla on kunnon kahvipullaa. Tässä tapauksessa pullan virkaa toimitti Nutellasydämellä varustetut kuppikakut - eikä kukaan varmaankaan lähtenyt kotiin makeanhimoisena! Maku oli vähintäänkin yhtä makea kuin ulkonäkö, näitä kelpaisi tarjota paremmissakin kemuissa... 

Ohjeen löysin Simply Delicious -blogista, ja vähän muokaten siitä syntyi nämä Nutellaiset kuppikakut.

Kuppikakkutaikina:

120 g pehmeää voita

2,5 dl sokeria

2 kananmunaa

3,25 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1,25 dl maitoa

Nutellaa

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri erillisessä kulhossa. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri hyvin vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen vaahtoon hyvin vatkaten. Lisää sitten vuorotellen jauhoseosta ja maitoa taikinaan, älä enää vatkaa, vaan sekoita vaikka puulusikalla tai nuolijalla. Sekoita nopeasti tasaiseksi ja jaa taikina vuokiin - täytä jokainen vuoka maksimissaan 3/4 -täyteen, ja paina nokare Nutellaa jokaisen cupcaken keskelle. Itse käytän paistamisessa muffinsipeltiä, jonka jokaiseen koloon asetan paperisen cupcakevuoan. Tällä tavoin kuppikakut säilyttävät hyvin muotonsa eivätkä leviä. Paista noin 20-25 minuuttia, kunnes kuppikakut ovat kypsiä ja kullanruskeita. 

Anna jäähtyä hyvin ennen kuorruttamista.

Kuorrutus:

120 g pehmeää voita
noin 1 pkt tomusokeria
0,5 dl maitoa
(palanen vaniljatankoa)

Vatkaa pehmeä voi, maito ja noin puolet tomusokeripaketista sähkövatkaimella. Vatkata saa tässä vaiheessa ainakin muutaman minuutin, jotta kuorrutus saa hyvän ja kuohkean pohjan. Lisää tomusokeria pikkuhiljaa ja vatkaa koko ajan voimakkaasti - tomusokeria kannattaa lisätä niin kauan kunnes kuorrutus alkaa olla paksua, kuohkeaa ja sellaista, että se on helppoa pursottaa. Pursota haluamallasi tavalla jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele - karkit, kastikkeet, pähkinärouhe yms. ainakin sopii näiden kuppikakkujen koristeeksi! 

Maailman helpoin omenakakku

Syksyisen omenatarharaidauksen tuloksena saadut ja pakastetut omenalohkot saivat tänään kyytiä, kun tammikuisen pakkasillan lämmittäjäksi synty näppärä omenakakku - ihan hetkessä, vannon. Tämä on ehkä helpoin kakku ikinä, aineksetkin löytyy tusinatallaajalta usein valmiina kaapista. Sovelsin ohjetta vähän maku.fi -nettisivuilta muokaten, mutta kaikessa simppeliydessään ohje on kyllä aikamoista peruskauraa. Omena siis käteen ja vatkain toiseen, tämä onnistuu kaikilta! 

Omenakakku

2 munaa

1,5 dl sokeria

1 kukkurallinen tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

3/4 tl kanelia

100 g voita (50 g sulatettuna ja 50 g ohuina lastuina)

1 rkl fariinisokeria (tai tavallista sokeria/kidesokeria/muscovadosokeria...)

1-2 omenaa lohkoina

Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja voitele vuoan reunat kevyesti. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vatkaa munat, sokeri, vaniljasokeri ja suola vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Sulata samaan aikaan puolet eli 50 grammaa voista. Sekoita jauhot, kaneli ja leivinjauhe keskenään ja lisää munasokerivaahtoon. Lisää viimeiseksi sulanut voi ja sekoita varovaisesti tasaiseksi, älä riko kuohkeaa vaahtoa! Levitä taikina irtopohjavuokaan. Lado omenaviipaleet nätisti taikinan päälle (itse painan niitä vähän syvemmällekin välillä taikinaan). Ripottele päälle fariinisokeri ja asettele voilastut tasaisesti omenien päälle. Ne sulavat uunissa ja yhdessä fariinisokerin kanssa karamellisoivat omenia. Paista noin 30 minuuttia, tai kunnes tikulla kokeiltaessa kakku on kypsää. Tarjoile vaniljajäätelön kanssa. 

Amerikkalainen omenapiirakka

Omenateema jatkuu niin täällä blogissa kuin kotonakin, sunnuntaina omenat päätyivät muun muassa piirakkaan, muffineihin, rahkan joukkoon, soseeksi sekä paloiksi pakastimeen talvea varten. Olen aina halunnut kokeilla perinteisen jenkkityylisen apple pien tekemistä - rapea pohja ja kansi, välissä kypsäksi paistetut omenalohkot vähän karamellisoituneena ja mausteisina. Ulkoisesti ainakin piirakka oli melkoisen kuvauksellinen, ja makukin ihan hipoi täydellisyyttä ainakin näin omenapiirakoiden maailmassa! Ohje menee ehdottomasti talteen :) Plussana myös se, että tähän sai upotettua kivasti varmaan noin 6-8 omenaa (litran verran paloja)...

Taikina (pohja ja kansi):

4,5dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

150gr voita

0,5 dl vettä

Sekoita vehnäjauhot ja sokeri kulhossa. Lisää mahdollisimman kylmä voi kuutioituna jauhoseoksen joukkoon, ja nypi voi murumaiseksi seokseksi jauho-sokerin joukkoon. Lisää viimeisenä kylmä vesi ja muovaa nopeasti kiinetäksi taikinaksi. Laita lepäämään jääkaappiin noin tunniksi. 

Täyte

noin litra paloiteltuja omenoita

reilu 1 dl sokeria

reilu 1 dl fariinisokeria

50 gr voita pieninä kuutioina

puolikkaan sitruunan mehu 

3 rkl vehnäjauhoja

(pieni oksa rosmariinia)

hyppysellinen kanelia

Sekoita täytteen aineet keskenään isossa kulhossa. 

Jaa pohjataikina kahteen osaan (pohja ja kansi). Kauli toinen osa noin puolen sentin paksuiseksi levyksi ja nosta varoivaisesti kevyesti voideltuun piirakkavuokaan. Painele taikinalevy vuoan pohjalle ja reunoille. Levitä täyte tasaisesti pohjan päälle. Kauli myös taikinan toinen osa kanneksi omenoiden päälle. Tämän osan nostaminen siististi omenatäytteen päälle onnistui itseltäni siten, että jauhotin kaulitun taikinalevyn hyvin ja kieputin sen kaupimen ympärille. Kaulimen päältä rullasin taikinan "auki" omenoiden päälle - tämä estää taikinan repeilyn ja venymisen. Siisti ylimääräiset taikinat reunoilta. Näistä ylimääräisistä taikinapaloista voi muotoilla vaikka koristeita, esimerkiksi lehden mallisia kuvioita, ja kiinnittää ne vedellä taikinakuoren päälle. Voitele kevyesti kananmunalla, ja ripottele vähän sokeria pinnalle. Tee vielä muutama pisto veitsellä taikinakuoreen, jotta ylimääräinen höyry pääsee ulos eikä tee kupruja taikinaan. 

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 50 minuuttia. 

Anna jäähtyä hetken ja tarjoile vaniljajätskin tai -kastikkeen kanssa. 

Syksyn sadon omenapiirakka

Syksyinen iltapäivä oikein vaati tänään pientä ulkoilua ja me ystäväni Annan kanssa käytettiin tilaisuus hyödyksi ja lähdimme omena-apajille. Ja ah mikä määrä omenoita! Pyöreitä, täydellisiä, rapsakoita makeita omenoita oksat notkallaan, ja niitä me siellä poimittiin tyylilajina lähinnä "ravistan oksaa niin kaikki omenat tippuvat kaverin päähän"... Lopputuloksena oli autot takakoppa täynnä omenoita, ja pakko oli aloittaa tekemällä ihan se perinteistä perinteisin pellillinen omenapiirakkaa. Vielä löytyy omenoita jokunen kassillinen joten jos tiedät jonkun hyvän idean/reseptin, mitä niistä voisi tehdä, kommentoi alas! 

Pohja

4 munaa

3 dl sokeria

150gr voita

2 tl leivinjauhetta

1,5 tl kanelia

5dl vehnäjauhoja

2 dl maitoa

4-6 omenaa lohkoina

Kauramuru

4 dl kaurahiutaleita

1,5 dl sokeria

100gr voita sulatettuna

2 rkl vehnäjauhoja

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen ja vuoraa uunipelli leivinpaperilla. Sulata voi ja anna jäähtyä, sekoita sillä välin kuivat aineet sekaisin pienemmässä kulhossa. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahdon tulee olla paksua ja vaaleaa, liika vatkaus ei koskaan ainakaan pahenna tilannetta! Lisää muna-sokeri-vaahtoon sulatettu voi. Sekoita joukkoon kuivat aineet ja mato vuorotellen. Tässä vaiheessa kannattaa sekoitella esim. nuolijalla suhteellisen varovaisesti, ethän halua lätistää huolella tekemääsi muna-sokeri-vaahtoa! 

Kaada taikina uunipellille ja lado omenalohkot taikinan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele omenien päälle pari teelusikallista kanelia.

Sekoita kauramuruseoksen aineet yhteen ja levitä omenalohkojen päälle.

Paista 20-25 minuuttia uunin keskitasolla.

Tarjoile esimerkiksi vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa. 

Porkkanacupcaket

Koska rakastan porkkanakakkua, ajattelin kokeilla soveltaa samaa ideaa myös kuppikakkuihin. Hain ohjetta vähän sieltä täältä ja sitten lopulta vähän sovelsin muutamaa eri ohjetta. Lopputulos oli kuitenkin ulkonäöstähuolimatta hiukan pettymys - ei se suoranaisesti pahaa ollut mutta jäi kyllä kauas porkkanakakulle tyypillisestä kosteasta mehevyydestä. Ehkä nämä oli liian kauan uunissa, tai sitten sitä porkkanaa olisi vain saanut olla paljon enemmän kosteuttamassa taikinaa. Kävipä mielessä lisätä myös purkillinen ananasmurskaa - se varmaankin olisi tuonut taikinaan sitä kaipaamaani kosteutta. Hyväähän se oli muutenkin, porkkanan, kanelin ja tuorejuustokuorrutteen liitto on vain niin taivaallinen !

Ja vihdoin, VIHDOIN, löysin sen täydellisen koostumuksen kuorrutteelle! Jes, eipä ollut turha sotkea keittiötä tämän takia!

Mutta tässä siis resepti, vaikka ehkä ensi kerralla kokeilen tehdä taikinan suosiolla vaan porkkanakakun ohjeella, löytyy esim. täältä.

Kuppikakut: 

100gr voita tai margariinia
2 dl sokeria
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 tl kanelia
(ripaus suolaa jos käytit margariinia)
4 dl porkkanaraastetta (noin 3-4 porkkanaa, riippuen koosta)

Kuorrutus:

80gr voita
200gr (1 pkt) maustamatonta tuorejuustoa
500gr (1 pkt) tomusokeria
mehu yhdestä limetistä

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksi kerallaan samalla vatkaten. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan nuolijalla. Lisää lopuksi porkkanaraaste. (Tässä vaiheessa se ananasmurskapurkki olisi voinut olla passeli.)
Täytä muffinivuoat noin 2/3 taikinalla, ja paista 175-asteisessa uunissa 20 minuuttia (itse paistoin 25 min ja tuli vähän liian kypsää...).

Anna kakkujen jäähtyä kunnolla ennen kuorrutteen levittämistä. Voit tehdä kuorrutteen kuitenkin jo etukäteen ja pitää sitä vaikka jääkaapissa. Vatkaa huoneenlämpöinen ja pehmeä voi sekä noin kolmasosa tomusokerista isossa kulhossa murumaiseksi seokseksi. Lisää tomusokeria vähän kerrallaan, ja vatkaa samalla. Kun suurin osa tomusokerista on voin joukossa, vatkaa sekaan tuorejuusto sekä limetin mehu. Lisää viimeiseksi tomusokeria vielä niin, että seoksesta tulee paksua ja pursotettavaa. Pursota haluamallasi tavalla kuppikakkujen päälle ja koristele - itse koristelin paahdetuilla mantelilastuilla ja sitruunamelissan lehdillä.

Kesäillan mustikkapiirakka

Mustikkapiirakka on kesän yksi ehdottomimmista herkuista. Mikään ei ole ihanampaa kuin kauniina sunnuntai-päivänä laittaa saappat jalkaan, mennä metsään kipon kanssa ja poimia pulleita, makeita mustikoita mustikkapiirakkaa varten! Mustikkapiirakka on täydellinen jälkkäri mihin tahansa kesäjuhlaan tai arkeenkin, kavereiden kanssa nautittuna tietenkin parasta :)

Ohjeen olen koonnut vähän sieltä täältä. Musta on tullut hiukan huolimaton leipuri viime aikoina - olen hiukan laiskasti katsellut mitään ohjeita ja päätynyt aina vähän heittämään aineita miten sattuu. Tällä kertaa onni oli puolellani ja piirakka onnistui yli odotusten; viime kerralla en ollut yhtä onnekas...

Mustikkapiirakka

150gr voita/margariinia
1,5 dl sokeria
1 kananmuna
1,5 dl kaurahiutaleita
n. 2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

1 prk kermaviiliä
1/2 prk maitorahkaa
1 kananmuna
puristus sitruunasta (noin 2-3 rkl sitruunamehua)
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

mustikoita

Laita uuni lämpeämään 175 asteeseen.

Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi, suosittelen sähkövatkainta. Lisää kananmuna ja vatkaa se nopeasti joukkoon. Lisää kaurahiutaleet ja vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja suola. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Voitele piirakkavuoka ja painele taikina jauhotetuin sormin vuoan pohjalle ja reunoille tasaisesti. Tee seuraavaksi täyte sekoittamalla kaikki aineet keskenään (mustikoita lukuunottamatta). Levitä mustikat tasaiseksi kerrokseksi taikinapohjan päälle. Kaada täyte varovasti mustikoiden päälle siten, että se leviää tasaisesti mustikoiden päälle. Paista piirakkaa noin 45 minuuttia (tai kunnes reunat ovat kauniin ruskeita ja täyte hyytynyt keskeltä). Täyte saattaa hytkyä vielä hiukan kun sen ottaa uunista, mutta hyytyy vielä jäähtyessään.

Parasta tarjoiltuna hiukan haaleana vaniljajäätelön kera.

Vadelmainen suklaakakku Sara La Fountainin tapaan

 

Viimeisen työpäivän kunniaksi tein tällaista suklaakakkua. Resepti on peräisin Olivia-lehdestä, ja se löytyy myös netistä täältä. Helpompaa suklaakakun ohjetta saa hakea - aineet lyödään vain sekaisin, vatkataan ja se onkin melkein sitten siinä. Kaiken lisäksi aineet ovat sellaisia, jotka useimmilta löytyy aina kuiva-ainekaapista, eikä mitään erikoisempaa tai pilaantuvaa tähän tarvitse. Alkuperäisessä ohjeessa kakku täytetään pelkästään suklaatäytteellä, mutta kaapista löytämäni vadelmahillo sopii kakkuun loistavasti.

Kakkupohja:
5 dl sokeria
4,5 dl vehnäjauhoja
2 dl tummaa kaakaojauhetta
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
2,5 dl maitoa
1,5 dl öljyä (rypsi)
2,5 dl kiehuvaa vettä

Suklaatäyte:
6 dl tomusokeria
2 dl tummaa kaakaojauhetta
150g voita tai margariinia sulatettuna
1 tl vaniljasokeria
1 prk maustamatonta tuorejuustoa (Philadelphia)
1 dl maitoa

Lisäksi vadelmahilloa

Lämmitä uuni 150-175 asteeseen. Tee ensin kakkupohja. Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää maito, munat ja öljy ja vatkaa sähkövatkaimella muutama minuutti. Lisää kiehuva vesi ja sekoita, taikinasta kuuluu tulla melko löysää. Kaada taikina voideltuun ja kevyesti jauhotettuun kakkuvuokaan (itselläni käytössä oli irtopohjavuoka. Alkuperäisessä Saran ohjeessa käsketään paistamaan kakkupohja useassa eri vuoassa, mutta koska itse omistan vain yhden niin se sai kelvata!). Paista kakkua noin 1 h 20 min ja anna jäähtyä.

Tee täyte kakun jäähtyessä. Vatkaa kaikki muut ainekset maitoa lukuunottamatta sähkövatkaimella hyvin. Lisää maito ja sekoita tasaiseksi. Leikkaa kakku kolmeen osaan (tässä vaiheessa itselläni tuli vaikeuksia - kakkupohja oli todella mureaa ja hajosi aika moneen osaan leikkausvaiheessa). Selätin ongelmat sillä, että kokosin kakun suoraan "takaisin" irtopohjavuokaan, jolloin vuoan reunat pitävät kakun kasassa vielä siinä vaiheessa kun täyte kiinteytyy ja kakku mehevöityy jääkaapissa.


Täytä pohjat vadelmahillolla ja suklaatäytteellä ja levitä suklaatäytettä vielä kakun päälle. Yritä saada pinnasta sileä ja tasainen, vaikkakin myönnän, että helpommin sanottu kuin tehty... Nosta kakku irtopohjavuoassa jääkaappiin kiinteytymään. Vaikka tässä vaiheessa vaikuttaakin siltä, että kakku hajoaa käsiin, se kyllä tasoittuu yön yli kylmässä ollessaan ja lopputulos on oikein hyvä :)

Joulupiparit

 

Jouluun kuuluu aina piparit. Eikä mitkään valmistaikinamyllynparassunnuntaipiparit (vaikka nekin käy kyllä pahimpaan hätään joulun kiireessä aina silloin tällöin) vaan ihan kunnon, itse alusta asti tehty piparkakkutaikina ja siitä leivotut piparit. Oma ohjeeni on peräisin mummultani, joka on taas saanut reseptin omalta äidiltään. Kuka tietää kuinka kauas reseptin juuret ulottuvatkaan... Tämä on kuitenkin mennen tullen paras pipariresepti, johon ikinä olen törmännyt, ja kaiken lisäksi se on yksinkertainen ja helppo. Kaiken lisäksi piparit voi leipoa saman tien, eikä taikinan tarvitse odotella yön yli jääkaapissa (säilyy kyllä hyvin, ja voi myös pakastaa).

Piparintuoksuisia jouluhetkiä kaikille!

Aune-mummun piparit:

3 dl siirappia
3 dl sokeria
1 appelsiininkuori raastettuna
1 rkl ruokasoodaa
1 tl neilikkaa
285 gr voita
2 kananmunaa
13-15 dl jauhoja

Kiehauta siirappi ja sokeri. Lisää sooda, neilikka ja raastettu appelsiininkuori siirappi-sokeriseokseen kuumana ja sekoita hyvin. Anna jäähtyä, ja lisää voi vasta hieman jäähtyneeseen seokseen. Vatkaa kananmunia vähäsen toisessa kulhossa (ei tarvitse olla vaahtoa, vähän vain rakennetta rikki ja ilmaa joukkoon) ja lisää kananmunat hyvin sekoittaen taikinaan. Sekoita lopuksi joukkoon vielä jauhot siten, että taikinasta tulee helposti muovailtavaa ja, no, kaikkihan tietävät millaiselta piparitaikina näyttää :)

Piparit voi leipoa samantienkin, mutta itse laitan taikinan aina noin tunniksi pariksi jääkaappiin viilentymään, jonka jälkeen pipareita on helpompi leipoa. Kauli taikina noin 2 mm paksuiseksi jauhotetulla alustalla, ota muotilla pipareita ja paista 225-asteisessa uunissa 5-7 minuuttia. Paistoaikaan vaikuttaa piparien koko, pienemmät piparit kypsyvät joskus paljonkin nopeammin kuin isommat!

Joulufiilistelyterveisiä pipareilta ja kynttilöiltä tuoksuvasta yksiöstä :)

Pumpkin Pie eli Kurpitsapiirakka

Happy Thanksgiving! Halloweenin ja siihen liittyvän kiitospäivän lähestyessä ja kauppojen vihannesosastojen täyttyessä kaiverrusta odottavista kurpitsoista ihan jenkkityyliin myös täällä Suomessa päätimme Annan kanssa kokeilla tätä kurpitsapiirakkaa, joka jenkeissä on siis erittäin tyypillinen syysherkku näin loka-marraskuun vaihteessa. Lumen tullessa sisään ovista ja ikkunoista (noh, ainakin kuvainnollisesti :)) mausteiden tuoksu täytti koko asunnon ja alkoi jopa joulumieli nousta. Täytyykin seuraavaksi alkaa jo leipomaan pipareita... mutta siitä sitten lisää myöhemmin!

Ainekset tähän kakkuun löytyi citymarketista. Erikoisempaa laatua edustavat kondensoitu maito ja tölkkikurpitsasose ei ehkä ihan joka marketista löydy, mutta isoimmista kaupoista kyllä. Kurpitsa löytyi amerikkalaisen ruoan hyllyiltä ja kondensoitu maito maustekastikkeiden luota, kookosmaidon kyljestä.

kananmunien joukosta löytyi höyhen :)

Piirakkapohja:
6 dl jauhoja
2 rkl sokeria
0,5 tl suolaa
200g voita kuutioina
1,2 dl kylmää vettä

Täyte:
1 tlk (425g) kurpitsasosetta
1 tlk kondensoitua maitoa
2 kananmunaa
2 rkl sokeria
1,5 tl kanelia
1 tl kardemummaa
0,25 tl neilikkaa
0,25 tl inkivääriä
0,25 tl maustepippuria

Sekoita kulhossa jauhot, sokeri ja suola pohjataikinaa varten. Nypi kylmä, kuutioitu voi jauhojen joukkoon kylmillä käsillä, tavoitteena on saada seoksesta murumainen. Lisää kylmä vesi pikkuhiljaa ja sekoita taikina nopeasti tasaiseksi palloksi. Taikina oli itse asiassa tarpeeksi suuri kahteenkin piirakkaan, joten jaoin taikinan kahteen osaan. Tee taikinapalasista litteitä "kiekkoja", kääri ne kelmuun ja laita hetkeksi pakastimeen. Toisen kiekon jätin suoraan pakastimeen odottamaan seuraavaa käyttökertaa.

Murusta voi jauhoihin

Lisää vesi ja sekoita nopeasti tasaiseksi

Vähän meni yli :)

Taikinan kaikki aineet sekoitetaan keskenään

Taikinan jäähtyessä sekoita täytteen aineet keskenään toisessa kulhossa. Voitele piirakkavuoka (jos sinulla on sellainen oikea jenkki pie-vuoka, käytä ihmeessä sitä, jos ei, tavallinen piirakka- tai kakkuvuoka käy hyvin). Ota taikina kylmästä ja painele se jauhoitetulla sormilla voidellun vuoan pohjalle ja reunoille. Kaada täyte pohjan päälle ja paista ensin 15 minuuttia 225-asteessa. Säädä sitten uuni 175-asteeseen ja jatka paistamista noin 30 minuuttia. Jäähdytä ja syö - hyvää kiitospäivää kaikille! :D

Vadelmasuklaamuffinit

Blogin hiljaiselo katkeaa ja keittiön täyttää ihanalla suklaisella tuoksullaan nämä vadelmaiset suklaamuffinit. Tumman kaakaon makua täydentää maitosuklaa (Fazerin sininen tietty - se sopii joka kakkuun ja pullaan!) sekä raikaat vadelmat, jotka näin syksyllä tulivat pakkasesta. Vadelma ja suklaa on jo aika tunnettu mutta hyväksi havaittu makupari, joten vadelmasuklaacombolla on vaikea mennä vikaan :)

Muffinien pohjalla on ohje Muffinit-kirjasta, jossa on annettu "perus-suklaamuffinitaikinan" ohje. Olen tätä ohjetta paljon muokkaillut leipoessani, mutta leivonnassa kun ei kaikkia aineita voi ihan hatusta heittää, on hyvä aina tarkistaa mittasuhteita.

Perusohjeeseen kuuluu:
4 dl erikoisvehnäjauhoja
1 rkl leivinjauhetta
1,5 dl kaakaojauhetta
0,5 tl suolaa
2 munaa
1 dl sokeria
1 dl fariinisokeria
100 g voisulaa
2 dl maitoa
1 dl rahkaa
Tähän lisäsin itse:
2 tl vanilijasokeria
100 g maitosuklaata pieneksi rouhittuna
pakastepurkillinen (n.2-3dl) pakastevadelmia

Vatkaa munat ja sokerit vaahdoksi, joka väriltään muistuttaa vaaleaa maitokahvia. Sekoita toisessa kulhossa jauhot, kaakaojauhe, leivinjauhe ja suola ja mielellään siivilöi seos. Lisää Muna-sokerivaahtoon ensin voisula, maito ja rahka, sitten varovaisesti sekoittaen kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi ja lisää vadelmat ja suklaa.

Kannattaa paistaa muffinit paperivuoissakin muffinipelillä...

Lusikoi tai pursota taikina muffinivuokiin ja paista 175-200 asteisessa uunissa 15 minuuttia. Paistoaika riippuu vähän muffinivuokien koosta, joten kannattaa tarkkailla miltä muffinit uunissa alkaa vaikuttaa.

Kuorrutukseksi vatkasin vähän kermaa, johon sotkin tuorejuustoa sekaan. Maustoin sokerilla ja vaniljasokerilla, lusikoin muffinin päälle ja veistelin vielä kuorimaveitsellä suklaata päälle.

Täydellistä kuorrutusohjetta vielä kaipailen, kaikki vinkit otetaan vastaan! 

PS. Parhaimmillaan muffinit ovat vasta päivän parin päästä, joten kannattaa tehdä etukäteen ja säilöä ilmatiiviisti, jolloin vadelman ja suklaan maut tiivistyvät ja muffoinit mehevöityvät entisestään!

...niin muffinit ei leviä vaan niistä tulee paistettuinakin kauniin pyöreitä!

Suklaajuustokakku

Taitaapa olla mun vuoro päivittää herkkuruokablogia. Opiskelut, tai ainakin niiden tuottama oheistoiminta, on vienyt voiton päätteen päässä istumiselta, ja näin myös kirjoittelulta. Tämäkin resepti on kirjoitettu valkoiselle A4 paperille jo vajaa kaksi kuukautta sitten! Silloin rakas ystäväni Meri palasi yhdysvalloista, ja näimme ensimmäisen kerran vuoteen! Onneksi molemmilla toimi Skype ja Facebook (sun muut mahdolliset ilmaiset yhteydenpitovälineet) ja vuosi ei tuntunut ollenkaan niin pitkältä ajalta. Merin kotiinpalun kunniaksi pidimme pienimuotoiset pirskeet, jonne myös pyöräytin tämän maukkaan mintun makuisen suklaajuustokakun.

Mums. Herkkua. Only best is good enough.

Aloitetaan keräämällä kaapista ja kaupasta oikeat tarvikkeet:

4dl kuohukermaa
n. 100g taloussuklaata
1pussi mariannekarkkeja (tai jos laiskottaa niin voihan aina pröystäillä ja ostaa crushia jo valmiiksi)
200g maustamatonta tuorejuustoa
5 liivatelehteä
n. 0,5dl kahvia 
1dl sokeria
2tl vaniljasokeria

Pohja

175g Minttudominokeksejä
n. 50g voita

1) Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla. Murskaa dominokeksit pieneksi murskaksi ( valitse itse mieluinen murskaustapa, mutta mulle ainakin toi tuplamuovipussi ja kaulin -tyyli sopii parhaiten) ja sekoita murska sulatetun voin kanssa. Levitä sitten keksipohja irtovuoan leivinpaperin päälle.

2) Vaahdota kerma vaahdoksi ja laita vaahtoutuneesta kermasta puolet toiseen astiaan (jos teet kerroksisen kakun. Jos et tee kerroskakkua niin voit jättää kermavaahdon yhteen astiaan).

3) Laita suklaa (mieluiten taloussuklaa) sulamaan vesihauteeseen. Samalla odottaessasi kannattaa murskata mariannekarkit ja laittaa liivatelehdet likoomaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi.

4) Tässä vaiheessa täytyy tehdä päätöksiä, että teetkö kerrostetun juustokakun vai homogeenisen kakun (onpas sivistynyttä sanastoa tässä nyt.)

KERROSTETTU KAKKU:


Tee ensin marianne-seos. sekoita puolet tuorejuustosta ja marianne-crush yhteen (jätä crushia hiukan kakun päälle koristeeksi) kunnes se on hyvin sekoitettu. Sekoita n. puolet kahvista ja 2,5 lionnutta liivatelehteä keskenään (muista puristaa lehdistä ylimääräiset vedet pois!). Varmista että liivatelehdet eivät jää kahviin klönteiksi, lisää kahvia jos näin käy. Lisää kahviliivate -seos ja puolet sokereista juustovaahdon sekaan ja vatkaa se vaahdoksi. Lisää lopulta vaahdotettu kerma (sekoita kerma varovasti joukkoon eli ei sähkösekottimella. Ylivaahdotettu kerma on kikkareista ja pahaa!). Kaada vaahto pohjan päälle ja levitä tasaiseksi. 
Seuraavaksi suklaakerros. Sekoita toinen puoli tuorejuustosta sulatetun suklaan kanssa vaahdoksi ja tee toinen samanlainen kahviliivatelehti -seos (0,25dl kahvia + 2,5 liivatelehteä, jos unohtui). Lisää liivatelehti -seos ja toinen puoli sokereista taas juustovaahtoon ja sekoita. Sekoita lastalla hyvin pohjasta asti, sillä sulatettu suklaa jää usein pohjalle eikä sekoitu kunnolla. Lisää nyt toinen puoli vaahdotetusta kermasta joukkoon (muista sekoittaa varovasti). Kaada/asettele vaahto marianne crush -vaahdon päälle ja levitä tasaiseksi. Vuoraa vuoan päällinen alumiinifoliolla ja laita jääkaappiin vähintään neljäksi tunniksi. 
Koristeeksi ripottele loput mariannecrushista kakun pinnalle. Myös puolitetut minttudominokeksit näyttävät kivalta (ja maistuvat hyvältä) kakun päällä. Mutta jos nälkä yllättää, niin koristeluhan on vain visuaalinen tapa tehdä kakusta hyvä, mutta tämä kakku maistuu hyvältä ilmankin! 

Jos teet kakun ilman selvää kerrosrajaa, niin sekoita ensin juusto, murskatut mariannet ja sulatettu suklaa keskenään. Samalla laita liivatelehdet lillumaan kylmään veteen. Sekoita kahvi ja liivatelehdet keskenään (purista ylimääräinen vesi lehdistä pois). Lisää kahvi-seos ja sokerit juustoseokseen ja sekoita hyvin pohjalta saakka. Lisää vaahdotettu kerma joukkoon, ja sekoita varovasti. Kaada pohjan päälle ja vuoraa vuoan päällinen alumiinifoliolla. Laita jääkaappiin neljäksi tunniksi ja tee yllä kuvaillut koristelut.

Ja tämä kakkuhan kuuluu nauttia hyvän juoman ja seuran kera!

Herwoodin kattohuoneisto kiittää ja kuittaa! Nauttikaahan herkuista!

Banana bread

Kun hedelmäkorissa makoilevat banaanit alkavat  muistuttaa väriltään enemmän talven Fuengirolassa viettävää ulkosuomalaista kuin itse aurinkoa, tiedän mitä tehdä - no banana breadia tietysti! Banana bread eli banaanileipä tuli tietoisuuteeni vaihtarivuoden aikana Australiassa, ja tätä mehevää, aamupalan taivaallisiin sfääreihin nostavaa herkkua on vaikea unohtaa. Kaiken lisäksi leipä on helppo tehdä: metodi on sarjaa "sekoita-kaikki-sekaisin-kaada-vuokaan-ja-paista".

Banana breadiin löytyy lukuisia ohjeita netistä. Tällä kertaa päädyin ohjeeseen, jonka löysiin jenkkisivustolta Simply Ricipes. Jenkkiohjeiden hankaluutena on amerikkalaisten mittojen käyttö, joten tässäkin ohjeessa oli pakko hieman soveltaa ja arvioida cup-mitat desilitroiksi. Lopputulos oli kuitenkin erinomainen joten todennäköisesti mitat ainakin joten kuten pitivät paikkaansa.

Tässä ohje vapaasti suomennettuna:

4 vähän ruskeahkoa banaania muussattuna taikinakulhoon
80 g voita sulatettuna
2,3 dl sokeria (korvasin osan sokerista siirapilla)
1 kananmuna
1 tl vaniljasokeria
1 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa
n.3,5 dl vehnäjauhoja

Metodi on kaikessa yksinkertaisuudessaan seuraavanlainen:

Lämmitä uuni 175 asteeseen ja voitele sekä korppujauhota leipävuoka. Sekoitakulhossa banaanimössö ja sulatettu voi. Lisää seokseen sokeri (ja siirappi), kananmuna, vaniljasokeri, ruokasooda ja suola. Sekoita tasaiseksi. Sekoita lopuksi joukoon jauhot. Kaada taikina leipävuokaan ja paista noin tunti.Anna leivän hieman jäähtyä ennen syömistä. Vaikka leipä onkin hyvää tuoreenakin, sen maku ja koostumus paranee ajan myötä, joten seuraavan päivän aamupalalla leipä onkin parhaimmillaan. Varsinkin paahdettuna... :)


Olen kauan miettinyt, minkä kanssa banana bread olisi parasta tarjota. En ole keksinyt vielä mitään täydellistä lisuketta, joten syön sen aina sellaisenaan tai paahdettuna ja kevyesti voideltuna. Myös vaahterasiirappi menee mukavasti banaaniviipaleiden kanssa :)

Banaani-valkosuklaamuffinit

Banaanimuffinien ohje löytyi Pirkka.fi:stä ja oikeastaan kunnon banaanisen maun takaamiseksi banaania olisi voinut tässä olla enemmänkin. Tein nämä muffinit itse asiassa jo viikkoa ennen tarjoilua, pakastin ja otin pois sulamasta tarjoilupäivän aamuna. Kuorrutus tehtiin vasta juuri ennen tarjoilua, ja kuorrutettuinakin muffinit säilyvät jääkaapissa ainakin yhden illan.

Ohje siis täältä, mutta banaanin määrän olisin kyllä vaikka voinut tuplata...

100 g voita
1 dl sokeria
1 kananmuna
2 banaania
2 dl vehnäjauhoja
1 dl mantelirouhetta
1 tl leivinjauhetta
1,5 tl kanelia
1 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa
0,5 dl maitoa

Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi vaahdoksi (kunnes sokeri "liukeaa", eli ei ole enää rakeista). Lisää kananmuna hyvin vatkaten. Survo banaani erillisessä kulhossa muusiksi ja sekoita kuivat aineet keskenään toisessa kulhossa. Lisää banaania, maitoa ja kuivia aineita vuorotellen erissä voi-sokerivaahtoon, ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Jaa taikina muffinivuokiin kahden lusikan avulla tai pursottamalla (täytä vuoat vain noin 3/4-täyteen, jätä kohoamisvaraa). Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia, kunnes muffinit ovat kypsiä.

Kuorrutus:

200 g maustamatontatuorejuustoa
2 dl vispikermaa
150 g valkosuklaata


Sulata 100 g valkosuklaata esimerkiksi vesihauteessa tai mikrossa sekoittaen jatkuvasti. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja lisää tuorejuustoa vähän kerrallaan. Vatkaa joukkoon viimeiseksi sulatettu valkosuklaa. Pursota kuorrutetta jäähtyneiden muffinien päälle ja raasta koristeeksi loput valkosuklaasta.

Macaron-leivokset

Viime päivinä on blogissa ollut hiljaista, mutta keittiössä sen sijaan on ollut ennennäkemötön kuhina. En ole edes ehtinyt päivittää aikaansaannoksista, mutta toisaalta - vain yhtä lajia pikkuleipää tässä on tullut paistettua useaankin otteeseen alkuviikosta. Kyseessähän on siis ranskalainen macaron-leivos, josta olen viimeisen kolmen päivän aikana tehnyt neljä versiota. Näistä neljästä erästä noin puolitoista pellillistä yhdeksästä on näyttänyt etäisesti macaroneilta, kolme pelliä mennyt täysin penkin alle (niistä ei kehtaa edes laittaa kuvaa!) ja lopuista tuli vähän sitä sun tätä, ihan syömäkelpoisia mantelipipareita, muttei niitä ihan macaroneiksi kutsuisikaan. Täydellisten macaronien haaste siis jatkukoon tulevaisuudessakin...!

Ihastuin näihin leivoksiin puolitoista vuotta sitten lomaillessani Pariisissa. Ostin tällä vierailulla myös reseptikirjan, jonka kuvat olivat syötävän hyvän näköisiä ja ohjeet ranskan kielellä - kirja vetosi minuun jo pelkästään taiteellisista syistä! Opiskelin kirjan vinkkejä macaronien tekoon, ja hain netistä lisää tietoa näistä mantelisista herkkupaloista. Vihdoin uskalsin kokeilla itse, ja mikä koukutus! Kun satsi ei onnistunutkaan, oli pakko tehdä uusi. Ja taas uusi. Ja vielä kerta kiellon päälle...

Yritän selostaa seuraavaksi tarkasti sekä ohjetta, että sitä mitä tein ja miten, ja missä uskon menneeni vikaan. Onnea koitokseen - jos onnistut, kommentoi ja voin ottaa opiksi!

(ohje on kirjan mittojen mukainen ja mallia otin paljon myös Leivontafoorumin sivuilta)

100g mantelijauhoa
100g tomusokeria
40g + 40g kananmunanvalkuaista
100g taloussokeria
4 cl vettä
(1rkl tomusokeria)

Vaiheet ovat seuraavanlaiset:

Manteri-tomusokeriseos ja valkuainen

1. Mittaa tomusokeri ja mantelijauho kulhoon ja sekoita hyvin sekaisin. Käytä niin hienoa mantelijauhoa kuin kaupasta saat, mitä hienompaa sen parempi. Siivilöi seos suurempaan taikinakulhoon ja pane odottamaan hetkeksi.

2. Mittaa 40 g valkuaisia kulhoon (jos sinulla on yleiskone, laita ne sen kulhoon) ja ota vatkain valmiiksi esille.

3. Mittaa taloussokeri ja vesi kattilaan ja laita se hellalle. Tässä vaiheessa voit aloittaa vatkaamaan valkuaisia kevyesti vaahdoksi. Vatkaimen tehosta riippuen säädä voimakkuus sellaiseksi, että vaahtoa alkaa muodostua suhteellisen hitaasti, usein puoliteho riittää tässä vaiheessa. Samalla kun valkuaiset vaahdottuvat, siirappi saa kiehua, kunnes se on noin 116-asteista (lämpömittari on kova sana - luulen, että omani eivät onnistuneet siksi, että lämpömittarini ei oikein pelittänyt). Valkaisten vaahdottamisen alkuvaiheessa voit myös lisätä ruokalusikallisen tomusokeria aloittamaan "marengoitumisen". Kun siirappi on valmista (110-120-asteista ja kiehuvaa), kaada se valkuaisvaahdon joukkoon paksuna nauhana hieman kulhon reunaa pitkin, jolloin se ei roisku kulhon reunoille.

Marenki

Valkuaisvaahto saa ennen siirapin lisäämistä olla sellaista "höttöä", pehmeää ja huokoista. Kuuman siirapin lisääminen aloittaa valkuaisten kypsyttämisen jo ennen taikinan menoa uuniin, ja tällä tavalla tehtyä marenkia kutsutaan italialaiseksi marengiksi. Se on ilmeisestä vähän tukevampaa tekoa kuin tavallinen sokeri-valkuaisvaahto, eikä sen pitäisi lässähtää esimerkiksi taikinan sekoittamisvaiheessa.

Käännä nyt vatkain täysille ja vatkaa, kunnes marenki on kiiltävää ja paksua.

4. Marengin vaahdottuessa voit ottaa esille tomusokeri-manteliseoksen ja sekoittaa joukkoon toiset 40 g valkuaista. Tuloksena on paksua mantelitahnaa. Jos aiot värjätä marenkisi, lisää väriaine tässä vaiheessa taikinaan.

5. Kun marenki on valmista, sekoita se pienissä erissä nuolijan avulla manteliseokseen. Koska marenki on tehty italialaisella tavalla, kestää se enemmän sekoittamista kuin tavallisesti, muttei kannata kuitenkaan liikaa sotkea taikinaa. Tavoitteena on saada tasainen, löysähkö taikina, joka on kuitenkin tarpeeksi paksu pursottamiseen, eikä ole juoksevaa. Oikean koostumuksen oppii varmaan vain kokeilemalla - parempaa neuvoa juuri nyt ei ole antaa.

6. Siirrä taikina pursottimeen, jossa on pyöreä, isoaukkoinen tylla. Pursota pellille suoraan alaspäin pieniä palluroita, jotka taikinan ollessa oikeanlaista tasaantuvat tasaisiksi siten, ettei siihen jää pursotuksesta kohoumaa, muttei se leviäkään kauheasti.

7. Kun saat pellillisen pursotettua, kopauta pellin pohjaa pari kertaa, jotta saat ylimääräiset ilmakuplat poistettua (niitä voi puhkoa myös cocktail-tikulla) ja jätä ne kuivahtamaan 30-60 minuutiksi. Tämä kuivattaminen saa (tai ainakin pitäsi saada...) aikaan sen, että macaronien lakki pysyy ehjänä ja kiiltävänä ja että ne uunissa nousevat kauniisti alhaaltapäin tasaisesti.

8. Paista levänneitä macaroneja 150-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia. Uunin lämpötila on myös yksilöllinen - itselläni alkoi näyttää paremmalta kun väänsin uunin alhaisemmalle (noin 135-140°C). Varo polttamasta macaroneja, ne eivät saa ruskistua! Mieluummin pitää kauemmin alhaisemmalla lämmöllä. 

9. Ota macaronit ulos uunista ja vedä leivinpaperi kylmälle alustalle (kuumalla pellillä ne jatkavat kypsymistään). Anna jäähtyä hetki ennen kuin irrotat ne paperista. Monissa ohjeissa käskettiin sitten antaa macaronien "vanheta" - niitä ei siis kannata syödä heti, vaan täyttää jäähtyneinä ja antaa odottaa jääkaapissa ainakin seuraavaan päivään. Valmiit macaronit voi myös pakastaa (kuoret voi pakastaa myös erikseen) ja sulattaa ennen tarjoilua. 

Hyviä ohjeita myös näiltä sivuilta:
http://www.jauhotsuussa.fi/2010/06/macaron-ohje.html
http://notsohumblepie.blogspot.fi/2010/01/lemon-mascarpone-macarons.html

Täytteet

Täytteeksi macaroneihin tein kolme erilaista versiota: suklaisiin suklaatäytettä, vaaleisiin sitruunatäytettä ja vaalenapunaisiin samansävyistä valkosuklaa-tuorejuustotäytettä. Kaikki täytteet olivat enemmän tai vähemmän yritys-erehdys-mallia, mutta suuripiirtein tällaista:

Suklaatäyte:

tummaa suklaata
kermaa
tomusokeria maun mukaan

Kuumenna kerma (noin 0.5-1 dl) kattilassa ja lisää paloiteltu suklaa (100g). Odota kunnes suklaa sulaa, ja lisää tomusokeria, kunnes maku miellyttää. Tomusokerin määrä riippuu aika pitkälti suklaan kitkeryydestä - itse käytin todella kitkerää tummaa suklaata, joten sokeriakin meni jonkin verran. Sekoita tasaiseksi (koostumus pitäisi olla paksu ja kiiltävä) ja anna jäähtyä hetki. Täytä macaronit, kun seos on vielä levitettävää, sillä se kovettuu jääkaapissa.

Sitruunatäyte:

1 osa lemon curdia
1 osa maustamatonta tuorejuustoa
(tomusokeria)

Sekoita tasaiseksi tahnaksi.