Maailman helpoin omenakakku

Syksyisen omenatarharaidauksen tuloksena saadut ja pakastetut omenalohkot saivat tänään kyytiä, kun tammikuisen pakkasillan lämmittäjäksi synty näppärä omenakakku - ihan hetkessä, vannon. Tämä on ehkä helpoin kakku ikinä, aineksetkin löytyy tusinatallaajalta usein valmiina kaapista. Sovelsin ohjetta vähän maku.fi -nettisivuilta muokaten, mutta kaikessa simppeliydessään ohje on kyllä aikamoista peruskauraa. Omena siis käteen ja vatkain toiseen, tämä onnistuu kaikilta! 

Omenakakku

2 munaa

1,5 dl sokeria

1 kukkurallinen tl vaniljasokeria

ripaus suolaa

1,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

3/4 tl kanelia

100 g voita (50 g sulatettuna ja 50 g ohuina lastuina)

1 rkl fariinisokeria (tai tavallista sokeria/kidesokeria/muscovadosokeria...)

1-2 omenaa lohkoina

Aseta leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle ja voitele vuoan reunat kevyesti. Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vatkaa munat, sokeri, vaniljasokeri ja suola vaaleaksi, paksuksi vaahdoksi. Sulata samaan aikaan puolet eli 50 grammaa voista. Sekoita jauhot, kaneli ja leivinjauhe keskenään ja lisää munasokerivaahtoon. Lisää viimeiseksi sulanut voi ja sekoita varovaisesti tasaiseksi, älä riko kuohkeaa vaahtoa! Levitä taikina irtopohjavuokaan. Lado omenaviipaleet nätisti taikinan päälle (itse painan niitä vähän syvemmällekin välillä taikinaan). Ripottele päälle fariinisokeri ja asettele voilastut tasaisesti omenien päälle. Ne sulavat uunissa ja yhdessä fariinisokerin kanssa karamellisoivat omenia. Paista noin 30 minuuttia, tai kunnes tikulla kokeiltaessa kakku on kypsää. Tarjoile vaniljajäätelön kanssa. 

Amerikkalainen omenapiirakka

Omenateema jatkuu niin täällä blogissa kuin kotonakin, sunnuntaina omenat päätyivät muun muassa piirakkaan, muffineihin, rahkan joukkoon, soseeksi sekä paloiksi pakastimeen talvea varten. Olen aina halunnut kokeilla perinteisen jenkkityylisen apple pien tekemistä - rapea pohja ja kansi, välissä kypsäksi paistetut omenalohkot vähän karamellisoituneena ja mausteisina. Ulkoisesti ainakin piirakka oli melkoisen kuvauksellinen, ja makukin ihan hipoi täydellisyyttä ainakin näin omenapiirakoiden maailmassa! Ohje menee ehdottomasti talteen :) Plussana myös se, että tähän sai upotettua kivasti varmaan noin 6-8 omenaa (litran verran paloja)...

Taikina (pohja ja kansi):

4,5dl vehnäjauhoja

1 dl sokeria

150gr voita

0,5 dl vettä

Sekoita vehnäjauhot ja sokeri kulhossa. Lisää mahdollisimman kylmä voi kuutioituna jauhoseoksen joukkoon, ja nypi voi murumaiseksi seokseksi jauho-sokerin joukkoon. Lisää viimeisenä kylmä vesi ja muovaa nopeasti kiinetäksi taikinaksi. Laita lepäämään jääkaappiin noin tunniksi. 

Täyte

noin litra paloiteltuja omenoita

reilu 1 dl sokeria

reilu 1 dl fariinisokeria

50 gr voita pieninä kuutioina

puolikkaan sitruunan mehu 

3 rkl vehnäjauhoja

(pieni oksa rosmariinia)

hyppysellinen kanelia

Sekoita täytteen aineet keskenään isossa kulhossa. 

Jaa pohjataikina kahteen osaan (pohja ja kansi). Kauli toinen osa noin puolen sentin paksuiseksi levyksi ja nosta varoivaisesti kevyesti voideltuun piirakkavuokaan. Painele taikinalevy vuoan pohjalle ja reunoille. Levitä täyte tasaisesti pohjan päälle. Kauli myös taikinan toinen osa kanneksi omenoiden päälle. Tämän osan nostaminen siististi omenatäytteen päälle onnistui itseltäni siten, että jauhotin kaulitun taikinalevyn hyvin ja kieputin sen kaupimen ympärille. Kaulimen päältä rullasin taikinan "auki" omenoiden päälle - tämä estää taikinan repeilyn ja venymisen. Siisti ylimääräiset taikinat reunoilta. Näistä ylimääräisistä taikinapaloista voi muotoilla vaikka koristeita, esimerkiksi lehden mallisia kuvioita, ja kiinnittää ne vedellä taikinakuoren päälle. Voitele kevyesti kananmunalla, ja ripottele vähän sokeria pinnalle. Tee vielä muutama pisto veitsellä taikinakuoreen, jotta ylimääräinen höyry pääsee ulos eikä tee kupruja taikinaan. 

Paista piirakkaa 200 asteessa noin 50 minuuttia. 

Anna jäähtyä hetken ja tarjoile vaniljajätskin tai -kastikkeen kanssa. 

Syksyn sadon omenapiirakka

Syksyinen iltapäivä oikein vaati tänään pientä ulkoilua ja me ystäväni Annan kanssa käytettiin tilaisuus hyödyksi ja lähdimme omena-apajille. Ja ah mikä määrä omenoita! Pyöreitä, täydellisiä, rapsakoita makeita omenoita oksat notkallaan, ja niitä me siellä poimittiin tyylilajina lähinnä "ravistan oksaa niin kaikki omenat tippuvat kaverin päähän"... Lopputuloksena oli autot takakoppa täynnä omenoita, ja pakko oli aloittaa tekemällä ihan se perinteistä perinteisin pellillinen omenapiirakkaa. Vielä löytyy omenoita jokunen kassillinen joten jos tiedät jonkun hyvän idean/reseptin, mitä niistä voisi tehdä, kommentoi alas! 

Pohja

4 munaa

3 dl sokeria

150gr voita

2 tl leivinjauhetta

1,5 tl kanelia

5dl vehnäjauhoja

2 dl maitoa

4-6 omenaa lohkoina

Kauramuru

4 dl kaurahiutaleita

1,5 dl sokeria

100gr voita sulatettuna

2 rkl vehnäjauhoja

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen ja vuoraa uunipelli leivinpaperilla. Sulata voi ja anna jäähtyä, sekoita sillä välin kuivat aineet sekaisin pienemmässä kulhossa. Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Vaahdon tulee olla paksua ja vaaleaa, liika vatkaus ei koskaan ainakaan pahenna tilannetta! Lisää muna-sokeri-vaahtoon sulatettu voi. Sekoita joukkoon kuivat aineet ja mato vuorotellen. Tässä vaiheessa kannattaa sekoitella esim. nuolijalla suhteellisen varovaisesti, ethän halua lätistää huolella tekemääsi muna-sokeri-vaahtoa! 

Kaada taikina uunipellille ja lado omenalohkot taikinan päälle tasaiseksi kerrokseksi. Ripottele omenien päälle pari teelusikallista kanelia.

Sekoita kauramuruseoksen aineet yhteen ja levitä omenalohkojen päälle.

Paista 20-25 minuuttia uunin keskitasolla.

Tarjoile esimerkiksi vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa. 

Rustiikit burgerit

Nämä burgerit vievät ajatukset viime kesään - jostain syystä viime kesänä tuli tehtyä burgereita monen monta kertaa, aina yhtä rustiikkisesti itse tuoreista raaka-aineista. Kun hampurilaiset tekee itse alusta lähtien, ei lopputulos voisi olla enää kauempana Mäkkärin tai Hesen kumisista ja kuivista pullista - ja mikä parempaa, burgereita on mahtava tehdä yhdessä kavereiden kanssa vaikka vähän isompikin satsi kerralla! Kaikkein parasta olisi tietysti rantamaisemamiljöö ja grilli kuumana, mutta hätätilanteessa onnistuu myös pannulla :)

Tämän rustiikkisemmaksi burgerit eivät enää tule! 

Hampurilaispihvit (6-8 kpl)

400 gr naudan (paisti)jauhelihaa

1 pieni sipuli 

2 kynttä valkosipulia

1 kananmuna

suolaa ja pippuria

Pilko sipulit ja valkosipuli pieneksi silpuksi. Sekoita kaikki aineet keskenään ja mausta hyvin suolalla ja pippurilla. Muotoile kylmällä vedellä kostutetuilla käsillä pihvejä jakamalla taikina ensin kuuteen tai kahdeksaan osaan, pyörittämällä sitten palloiksi ja taputtamalla jokaisen pallon litteäksi pihviksi. Tässä vaiheessa pihvit saavat olla todella litteitä, sillä paistaessa ne menevät kokoon ja paksenevat. 

Grillaa tai paista pihvejä pannulla muutamia minuutteja molemmilta puolilta, kunnes ne ovat tasaisesti kypsiä. Naudanlihapihvit voi halutessaan jättää keskeltä punertaviksikin. 

Muut tykötarpeet esim: 

Sämpylöitä

Pekonia

Salaattia

Suolakurkkua

Punasipulia viipaloituna ohuiksi renkaiksi

Tomaattia

Cheddar-juustoa

Ketsuppia, sinappia, majoneesia...

Guacamolea

Tykkään itse eniten kotitekoisista tai sitten vaihtoehtoisesti kaupasta ostetuista täysjyväsämpylöistä, niissä on enemmän makua kuin valkoisissa pullaleivissä. Muut täytteet ovatkin sitten ihan makuasia - itse olen kokeillut hampparin välissä ainakin ananasta, punajuurta, halloumia, sinihomejuustoa... Viimeisin hullaantumiseni on kuitenkin guacamole - teen sen yleensä itse simppelillä tavalla muussaamalla yhteen yhden avokadon, valkosipulinkynnen, palasen chiliä ja maustamalla seoksen limettimehulla ja suolalla. Avokado sopii mielestäni ihanasti kastikkeeksi hampurilaisen väliin - ja on vielä terveellistäkin! Win-win :) 

Porkkanacupcaket

Koska rakastan porkkanakakkua, ajattelin kokeilla soveltaa samaa ideaa myös kuppikakkuihin. Hain ohjetta vähän sieltä täältä ja sitten lopulta vähän sovelsin muutamaa eri ohjetta. Lopputulos oli kuitenkin ulkonäöstähuolimatta hiukan pettymys - ei se suoranaisesti pahaa ollut mutta jäi kyllä kauas porkkanakakulle tyypillisestä kosteasta mehevyydestä. Ehkä nämä oli liian kauan uunissa, tai sitten sitä porkkanaa olisi vain saanut olla paljon enemmän kosteuttamassa taikinaa. Kävipä mielessä lisätä myös purkillinen ananasmurskaa - se varmaankin olisi tuonut taikinaan sitä kaipaamaani kosteutta. Hyväähän se oli muutenkin, porkkanan, kanelin ja tuorejuustokuorrutteen liitto on vain niin taivaallinen !

Ja vihdoin, VIHDOIN, löysin sen täydellisen koostumuksen kuorrutteelle! Jes, eipä ollut turha sotkea keittiötä tämän takia!

Mutta tässä siis resepti, vaikka ehkä ensi kerralla kokeilen tehdä taikinan suosiolla vaan porkkanakakun ohjeella, löytyy esim. täältä.

Kuppikakut: 

100gr voita tai margariinia
2 dl sokeria
3 munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1,5 tl kanelia
(ripaus suolaa jos käytit margariinia)
4 dl porkkanaraastetta (noin 3-4 porkkanaa, riippuen koosta)

Kuorrutus:

80gr voita
200gr (1 pkt) maustamatonta tuorejuustoa
500gr (1 pkt) tomusokeria
mehu yhdestä limetistä

Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri vaaleaksi, kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksi kerallaan samalla vatkaten. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet ja sekoita ne taikinaan nuolijalla. Lisää lopuksi porkkanaraaste. (Tässä vaiheessa se ananasmurskapurkki olisi voinut olla passeli.)
Täytä muffinivuoat noin 2/3 taikinalla, ja paista 175-asteisessa uunissa 20 minuuttia (itse paistoin 25 min ja tuli vähän liian kypsää...).

Anna kakkujen jäähtyä kunnolla ennen kuorrutteen levittämistä. Voit tehdä kuorrutteen kuitenkin jo etukäteen ja pitää sitä vaikka jääkaapissa. Vatkaa huoneenlämpöinen ja pehmeä voi sekä noin kolmasosa tomusokerista isossa kulhossa murumaiseksi seokseksi. Lisää tomusokeria vähän kerrallaan, ja vatkaa samalla. Kun suurin osa tomusokerista on voin joukossa, vatkaa sekaan tuorejuusto sekä limetin mehu. Lisää viimeiseksi tomusokeria vielä niin, että seoksesta tulee paksua ja pursotettavaa. Pursota haluamallasi tavalla kuppikakkujen päälle ja koristele - itse koristelin paahdetuilla mantelilastuilla ja sitruunamelissan lehdillä.

Kesäillan mustikkapiirakka

Mustikkapiirakka on kesän yksi ehdottomimmista herkuista. Mikään ei ole ihanampaa kuin kauniina sunnuntai-päivänä laittaa saappat jalkaan, mennä metsään kipon kanssa ja poimia pulleita, makeita mustikoita mustikkapiirakkaa varten! Mustikkapiirakka on täydellinen jälkkäri mihin tahansa kesäjuhlaan tai arkeenkin, kavereiden kanssa nautittuna tietenkin parasta :)

Ohjeen olen koonnut vähän sieltä täältä. Musta on tullut hiukan huolimaton leipuri viime aikoina - olen hiukan laiskasti katsellut mitään ohjeita ja päätynyt aina vähän heittämään aineita miten sattuu. Tällä kertaa onni oli puolellani ja piirakka onnistui yli odotusten; viime kerralla en ollut yhtä onnekas...

Mustikkapiirakka

150gr voita/margariinia
1,5 dl sokeria
1 kananmuna
1,5 dl kaurahiutaleita
n. 2,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa

1 prk kermaviiliä
1/2 prk maitorahkaa
1 kananmuna
puristus sitruunasta (noin 2-3 rkl sitruunamehua)
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria

mustikoita

Laita uuni lämpeämään 175 asteeseen.

Vatkaa voi ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi, suosittelen sähkövatkainta. Lisää kananmuna ja vatkaa se nopeasti joukkoon. Lisää kaurahiutaleet ja vehnäjauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja suola. Sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Voitele piirakkavuoka ja painele taikina jauhotetuin sormin vuoan pohjalle ja reunoille tasaisesti. Tee seuraavaksi täyte sekoittamalla kaikki aineet keskenään (mustikoita lukuunottamatta). Levitä mustikat tasaiseksi kerrokseksi taikinapohjan päälle. Kaada täyte varovasti mustikoiden päälle siten, että se leviää tasaisesti mustikoiden päälle. Paista piirakkaa noin 45 minuuttia (tai kunnes reunat ovat kauniin ruskeita ja täyte hyytynyt keskeltä). Täyte saattaa hytkyä vielä hiukan kun sen ottaa uunista, mutta hyytyy vielä jäähtyessään.

Parasta tarjoiltuna hiukan haaleana vaniljajäätelön kera.

Lohikeitto kuin kesäpäivä

Tämä keitto on kuin tehty syötäväksi laiturilla tai rantakivillä istuskellen ja kuunnellen vuoroin veden liplatusta ja lokkien kiljuntaa. Suola tuoksuu mereltä, pieni tuulenvire heilauttaa hiuksia ja varpaat saavat kastua vedessä ilta-auringon loisteessa... Kuvitella saa, vaikka olenkin loukussa Turun keskustassa pikku yksiössäni, kuunnellen ohi pörhältäviä autoja. Ainakin se aurinko paistaa vielä parvekkeelle, jos ei muuta <3

Lohikeitto on niin yksinkertainen. Puhtaita makuja, mausteet minimissä, silti makuelämys on uskomaton. Näin kesällä on ihana hyödyntää tuoreita vihanneksia ja juureksia - uudet perunat, tuore kesäsipuli varsineen, porkkana... tarviiko sanoa muuta? Helppoa kuin heinänteko ja maistuvaa kuin kesäpäivä.

Perinteinen lohikeitto (resepti muokattu, alkuperäinen maku.fi):

Pari kourallista uusia perunoita (10-12 riippuen perunoiden koosta, jos saat ihan pieniä niin viisitoistakaan ei ole liikaa)
3 pientä porkkanaa
2 kesäsipulia varsineen
n. 400 gr lohta fileenä, ruodoton
8 dl vettä
2 dl ruokakermaa
muutama kokonainen mustapippuri
1 laakerinlehti
1,5-2 dl suolaa
tilliä silputtuna

Pese uudet perunat ja porkkanat. Kuoret saa jättää paikoilleen tai pestä pois. Laita vesi kattilaan kiehumaan, ja pilko sillä välin sipuli, porkkanat ja perunat paloiksi. Lisää porkkanapalat ja sipulisilppu kiehuvaan veteen, lisää myös noin teelusikallinen suolaa, pippurit sekä laakerinlehti. Anna kiehua 5 minuuttia, ja lisää sitten perunat. Keitä hiljalleen kymmenisen minuuttia ja pilko lohi isohkoiksi paloiksi (poista myös nahka lohifileestä). Lisää kerma, pilkotut sipulinvarret, puolikas teelusikallinen suolaa sekä lohipalat, ja anna kiehua miedolla lämmöllä 5 minuuttia, kunnes perunat ja lohi ovat kypsiä. Tarkista maku, ja lisää tarvittaessa suolaa. Mausta vielä lopuksi tillisilpulla ja tarjoa ruisleivän kanssa.

Ohjeesta tulee noin neljälle. Syö ja kuvittele itsesi rantakallioille...