perjantai 18. heinäkuuta 2014

Muhkeat mustikka-valkosuklaamuffinit



Mustikat. Miten niiden kypsyminen joka vuosi yllättää - nytkö niitä jo saa? Ei kun pakasterasiat esiin ja mökille poimimaan antioksidanttia purkkiin talven varalle. Muutama purkki on pakko käyttää heti uusien mustikoiden tultua piirakkaan, rahkan joukkoon, mustikkamaitoon ja tietenkin mustikkamuffineihin!

Kaurahiutaleet sopivat mielestäni todella hyvin mustikkaisiin leivonnaisiin ja niitä käytänkin usein. Myös valkosuklaa-mustikkayhdistelmä mielestäni toimii aina, siispä valkosuklaa löysi tiensä myös tähän taikinaan. Mustikat ovat tietenkin tuoreina aina parhaita, mutta pakastemustikat ajavat hyvin asian - niitä käytettäessä kannattaa vain olla tarkkana, että mustikat ovat vielä jäisiä taikinaan lisättäessä. Myös turhaa sekoittamista kannattaa välttää, pakastemustikat värjäävät taikinan todella helposti.

Mustikkamuffinit

125 g voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
3,5 dl jauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1 dl maitoa
2 dl mustikoita
130 g (Pandan levy) valkosuklaata paloina/rouheena

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaaleaksi ja kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen samalla vatkaten. Sekoita toisessa kulhossa jauhot, leivinjauhe, kaurahiutaleet ja vaniljasokeri. Sekoita puulusikalla tai nuolijalla voi-sokeri-kananmunavaahtoon vuorotellen maitoa sekä jauhoseosta, sekoita mahdollisimman nopeasti tasaiseksi. Lisää mustikat ja paloiteltu valkosuklaa viimeisenä, ja sekoita vain sen verran, että ne ovat tasaisesti taikinassa.

Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia tai kunnes muffinit ovat kullanruskeita. Isoja muffineita taikinasta tulee noin 10 kpl.

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/4699383/?claim=kkxp5d5rmz7">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

tiistai 15. heinäkuuta 2014

Nutella cupcaket




Vietin puolikasta nimpparia tuossa parisen viikkoa sitten (Marin päivä - tottakai aihetta juhlaan! :D) ja kutsuin kavereita kahville. Eikä mun luo tulla ikinä kahville ilman, että tarjolla on kunnon kahvipullaa. Tässä tapauksessa pullan virkaa toimitti Nutellasydämellä varustetut kuppikakut - eikä kukaan varmaankaan lähtenyt kotiin makeanhimoisena! Maku oli vähintäänkin yhtä makea kuin ulkonäkö, näitä kelpaisi tarjota paremmissakin kemuissa... 

Ohjeen löysin Simply Delicious -blogista, ja vähän muokaten siitä syntyi nämä Nutellaiset kuppikakut.

Kuppikakkutaikina:

120 g pehmeää voita
2,5 dl sokeria
2 kananmunaa
3,25 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1,25 dl maitoa
Nutellaa

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita vehnäjauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri erillisessä kulhossa. Vatkaa pehmeä voi ja sokeri hyvin vaaleaksi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen vaahtoon hyvin vatkaten. Lisää sitten vuorotellen jauhoseosta ja maitoa taikinaan, älä enää vatkaa, vaan sekoita vaikka puulusikalla tai nuolijalla. Sekoita nopeasti tasaiseksi ja jaa taikina vuokiin - täytä jokainen vuoka maksimissaan 3/4 -täyteen, ja paina nokare Nutellaa jokaisen cupcaken keskelle. Itse käytän paistamisessa muffinsipeltiä, jonka jokaiseen koloon asetan paperisen cupcakevuoan. Tällä tavoin kuppikakut säilyttävät hyvin muotonsa eivätkä leviä. Paista noin 20-25 minuuttia, kunnes kuppikakut ovat kypsiä ja kullanruskeita. 

Anna jäähtyä hyvin ennen kuorruttamista.

Kuorrutus:

120 g pehmeää voita
noin 1 pkt tomusokeria
0,5 dl maitoa
(palanen vaniljatankoa)

Vatkaa pehmeä voi, maito ja noin puolet tomusokeripaketista sähkövatkaimella. Vatkata saa tässä vaiheessa ainakin muutaman minuutin, jotta kuorrutus saa hyvän ja kuohkean pohjan. Lisää tomusokeria pikkuhiljaa ja vatkaa koko ajan voimakkaasti - tomusokeria kannattaa lisätä niin kauan kunnes kuorrutus alkaa olla paksua, kuohkeaa ja sellaista, että se on helppoa pursottaa. Pursota haluamallasi tavalla jäähtyneiden kuppikakkujen päälle ja koristele - karkit, kastikkeet, pähkinärouhe yms. ainakin sopii näiden kuppikakkujen koristeeksi! 

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Caesar-salaatti



Klassinen caesar-salaatti on loppujen lopuksi aika yksinkertainen homma valmistaa. Eihän siinä ainesosiakaan ole kuin muutama - roomansalaattia, caesar-kastiketta, krutonkeja, parmesaania, itse laitoin vielä kanaa mukaan. Kaikki sekaisin, se on siinä. Mutta jujuna onkin se kastike: netti on erilaisia ohjeita pullollaan, ja itsekin olen useita kertoja sortunut kaupan valmiisiin kastikkeisiin. Mutta eihän mikään voita itse tehtyä soosia.

Tein itse kastikkeen täältä löytyvän ohjeen mukaan. Ja huikeetahan siitä tuli! Pari kunnon lusikallista kermaista kastiketta kulhon pohjalle, joukkoon roomansalaatin lehdet vähän pilkottuina, sekaan itsetehdyt krutongit (paahtoleivän viipaleita paloina paahdettuina oliiviöljyssä ja hippunen suolaa mausteena) sekä paljon parmesaanilastuja. Lihaksi sopii vaikkapa paistetut kanafileet, mausteeksi riittää suola ja pippuri. Yksinkertaista, mutta niin loistavaa.

lauantai 31. toukokuuta 2014

Paistettua lohta, parsarisottoa ja rucolaa






Helatorstai, vapaapäivä keskellä viikkoa, oikein huutaa yhdessäoloa ystävien kanssa - ja mikä olisikaan parempi tapa viettää aikaa yhdessä kuin ruoanlaitto ja sitä seuraava ruokahetki!

Kevät ja ovella kolkutteleva kesä vaikuttaa ainakin itselläni siihen, minkä tyyppistä ruokaa tekee mieli. Parsaa, kevätsipulia, sitruunan raikkautta, yrttejä, kalaa. Kevään ja keäsn välimuoto lautasella: huikea yhdistelmä. Parsa upposi risoton joukkoon, sitruuna maustoi sekä kermaisen risoton että paistetun lohen. Raikkautta toi vielä sitruunamehulla, oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla maustettu rucolasalaatti. Simppeliä, suussasulavaa, mahtavaa. Kun kulinaristiystävä ruokapöydässä sanoo, että tämä on parempaa kuin ravintolassa, sitä tietää onnistuneensa. Eikä muuten tähteitä jäänyt... :)

Näillä määrillä riitti kuudelle syöjälle

Parsarisotto

3 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
50g voita tai vajaa 1/2 dl oliiviöljyä
4dl risottoriisiä
lasillinen kuivaa valkoviiniä
litra kanalientä (vettä + 2 Fond-du-Chefiä)
1 sitruunan mehu
nippu vihreää parsaa, (kuorittuina) ja pilkottuina noin sentin paksuisiksi palasiksi
1 kevätsipulin vihreä varsi, pilkottuna
n. 100g parmesaania raastettuna 

Paistettu lohi

1kg lohta fileinä tai medaljongeina
paistamiseen rypsiöljyä
suolaa, pippuria
(tilliä)

Rucolasalaatti

paketillinen rucolaa
puolikkaan sitruunan mehu
kunnon loraus oliiviöljyä
suolaa, pippuria

Aloita parsarisotosta, paista lohet vasta kun risotto on melkein valmista. Silppua salottisipulit ja valkosipuli pieneksi. Tee ensin kattilaan kuuma kanaliemi, johon sekoitat sitruunamehun. Kuumenna sitten voi/öljy ja kiehauta sipulisilppu laakeassa kasarissa tai korkeareunaisessa paistinpannussa. Lisää riisi ja kuullota sipulia ja riisiä muutama minuutti, kunnes riisit alkavat muuttua kuultaviksi. Älä anna riisien ottaa itseensä väriä, kannattaa vaikka pitää levy vähän matalammalla lämmöllä vielä tässä vaiheessa, jotta riisi pysyy kauniin vaaleana. Lisää sitten valkoviini pannulle ja hämmennä puuhaarukalla, anna riisien imeä nestettä itseensä. Jos levy on vielä täydellä teholla, pienennä tässä vaiheessa ainakin puoleen, jotta risotto saa alkaa rauhassa kypsymään. Kun riisi on lähestulkoon imenyt kaiken viinin itseensä, ala lisäilemään kuumaa kanalientä kauhallinen kerrallaan. Kermaisen ja pehmeän risoton salaisuus on siinä, että neste imeytyy pikkuhiljaa riisiin ja riisistä irtoaa tärkkelystä. Odottele siis jokaisen kauhallisen jälkeen hetki ja anna liemen imeytyä ennen uuden kauhallisen lisäystä. Sekoittele välillä puuhaarukalla. Jatka tätä kunnes kaikki neste on lisätty, tavallisesti risotto kypsyy noin 20 minuutissa. Kun riisi alkaa olemaan lähes kypsää mutta hieman kovaa vielä purtaessa, lisää parsat ja kevätsipulin varret. Niiden kypsymiseen menee vain muutama minuutti, anna hautua. 

Viimeistään siinä vaiheessa kun parsat lisätään risottoon, kannattaa alkaa paistamaan myös lohia. Kuumenna pannu kuumaksi ja siinä tilkka öljyä. Paista lohifileitä kummaltakin puolelta muutaman minuutin ajan riippuen fileiden paksuudesta, kunnes lohi on läpikoitaisin kypsää ja hailakan vaaleaa. mausta paistovaiheessa suolalla ja pippurilla sekä halutessasi sitruunamehulla sekä tillisilpulla. Anna risoton hautua lohien paistamisen ajan, ja kun lohet ovat valmiita, sekoita vielä viimeiseksi raastettu parmesaanijuusto risoton joukkoon. Juusto sulaa sinne nopeasti ja antaa viimeisen silauksen kermaisuutta ja makua.

Tarjoile paistettu lohi ja risotto raikkaan rucolasalaatin kanssa, ja ruokajuomaksi passaa risottoonkin käytetty valkoviini. Pöytään voi vielä kattaa parmesaaniraastetta, sitä voi jokainen halutessaan vielä lisätä risoton päälle.

lauantai 29. maaliskuuta 2014

Vihersmoothie



Luulin, ettei minusta olisi ikinä juomaan saatikka tekemään vihersmoothieita. Ajattelin, että ne ovat fitness-terveys-hörhöjen hommaa - kuka hullu nyt laittaisi salaattia pirtelöön?! Herkut herkkuina ja salaatit salaattina, joku maalaisjärki pidettäisiin sentään mukana tässä touhussa. Mutta kuinkas kävikään: kun viikon aloittaa maanantaina laivaristeilyllä, kroppa alkaa kaivata pientä puhdistusta, uutta energiaa ja voimaa varsinkin kun aurinko taas herättelee sekä mieltä että kehoa talviunelta. Perjantai-illan kruunasikin sitten lehtikaali-papu-lohi-avokadosalaatti, pinaattipirtelö sekä Cosmon miespaneeli - bueno!

Näitä ohjeita kun googlaili, vastaan tuli mitä erilaisempia ja monipuolisia reseptejä. Aineita oli joka lähtöön - sinne tehosekoittimeen voi tosiaan laittaa melkeimpä mitä vaan. Meidän kokeilumme ei varsinaisesti ole mikään detox-smoothie, vaikka pinaatti puhdistaakin tehokkaasti maksaa kuonasta, vaan enemmänkin voimaa, vitamiineja, energiaa ja kivennäisaineita antava boosti. Koska kaapista ei sen enempää löydy minkäännäköisiä superfoodeja (spiruliinaa, kookosöljyä, kookosvettä, maca-jauheita tai muutakaan), teimme tämän ihan tavallisista raaka-aineista. 

Ohje on simppeli (2:lle):

3/4 kurkku, kuorittuna ja pilkottuna
2 pientä punaista omenaa, kuorittuina ja lohkoina
noin 2-3 dl pakastemangokuutioita, vähän sulatettuna
noin 100g pakastepinaattia, myös hiukan sulatettuina
1 limen mehu
vettä sen verran, että koostumus on hyvä

Kaikki tehosekoittimeen, ja anna surruttaa kunnes muistuttaa pirtelöä. Laseihin ja nauti :) 

Tässä vielä vähän ainesten terveysvaikutuksista:

Kurkku
-vähäkalorinen ja se sisältää paljon vettä
-hyvä C-vitamiinin ja folasiinin lähde
-sisältää myös sinkkiä, magnesiumia ja rautaa 
-kurkulla oletetaan olevan diureettisia, puhdistavia ja rauhoittavia ominaisuuksia.

Omena
-sisältää runsaasti kuituja (noin 4g/omena) ja antioksidantteja

Mango
-Sisältää runsaasti kuituja sekä A-, C- ja B6-vitamiinia
-sisältää mm. syöpää ehkäiseviä antioksidantteja 
-parantaa aineenvaihduntaa ja ruoansulatusta

Pinaatti
-runsaasti hyviä omega3-rasvoja
-sisältää paljon kaliumia ja magnesiumia
-pinaatin A- ja K-vitamiinit pitävät näön hyvänä ja kolesterolin kurissa



Ja jotta ei menisi liian vakavaksi, lupaan että seuraava postaus on jotain aivan överiherkkua... :)



torstai 27. maaliskuuta 2014

Superfoodia salaatissa - lehtikaali-avokado-kanasalaatti


Olen viime aikoina lueskellut enemmän ja enemmän erilaisia terveysruokablogeja ja fitness-blogeja, osittain ajatuksissa omankin ruokavalion "siivous" ja samalla monipuolistaminen. Treenaaminen, koulu, työt ja ylipäätään oleskelu sujuu paljon paremmin, kun syö hyvin - terveellinen ja puhdas perusruoka on avain kaikkeen jaksamiseen. Uusin löytöni on lehtikaali: tämä supervihannes, kaalin ja salaatin välimuoto, ei ehkä ensimmäisenä houkuttele sittarin hyllyltä ulkonäkönsä puolesta nappaamaan sitä ostoskoriin, eikä mairittelevalta kuulosta usein lehtikaalia kuvaamaan käytetty adjektiivi kitkerä. Tässä kohtaa kuitenkin kehotan nielemään pelkonne ja kokeilemaan lehtikaalia kokkailuissa - sitä voi paistaa vokkien joukossa, soseuttaa smoothieihin tai höyryttää lisukkeeksi. Tai sitten kuten minä tein - suoraan raakana salaattiin, jolloin saa varmasti kaikki hyödylliset ravintoaineet!

Lehtikaali on vahva, roteva ja ronski. Se sopii salaatteihin pieneksi silputtuna, mielellään "marinoituna" tunnin verran ensin esimerkiksi sitruuna-oliiviöljy-hunajakastikkeessa, jolloin maku hieman pehmenee ja sitruunan happamuus yltää peittoamaan kitkeryyden. Lehtikaalin kanssa sopivat myös muut vahvat maut - itse käytin tässä fetaa ja omenoita. Lehtikaalia oli useissa resepteissä käytetty aasialaistyyppisissä mausteissa ruoissa - sitä täytyy kokeilla seuraavaksi! 

Lehtikaalin ravintoarvoista vielä sen verran, että se sisältää runsaasti proteiinia, kuituja, rautaa, kaliumia, kalsiumia, C-vitamiinia, K-vitamiinia, A-vitamiineja, antioksidantteja, valkuaisaineita... ja voittaa ravintoarvoillaan mennen tullen monet tutut vihannekst ja kasvikset. Oikeasti, maistuu myös hyvältä! Tästä tykkään, helppo tapa lisätä ruokaan ravinteita, jes! 

Supersalaatti (1-2 annosta)

3-4 lehteä lehtikaalia
1 rkl oliiviöljyä
1-2 rkl sitruunamehua
1 tl hunajaa
ripaus suolaa

kanafileitä
1/2 omena
1 avokado
kourallinen kirsikkatomaatteja
(2 rkl siemeniä, esim. kurpitsan tai auringonkukan)
palanen fetaa, maun mukaan
vihersalaattia kouralliset lautasen pohjalle

Pese lehtikaalin lehdet huolella ja kuivata talouspaerin päällä. Sekoita kastikkeen aineet kulhossa. Poista lehtikaalin lehdistä keskeltä lehtiruoti pois ja silppua lehdet pieneksi silpuksi. Sekoita kastikeeseen ja anna marinoitua noin tunnin ajan. Paista kanat pakkauksen ohjeen mukaan, mausta suolalla ja pippurilla. 

Itse käytin salaatin pohjana hiukan tavallista salaattia, asettele se lautaselle. Lohko omenat ohuiksi lohkoiksi, samoin lohko avokado ja puolita kirsikkatomaatit. Nostele salaattiainekset, ensin lehtikaali ja sitten loput päälle. Omenalohkot lisäävät rapsakkuutta, avokado pehmeyttä ja lehtikaalin joukossa oleva kastike makua. Murusta feta päälle (määrä ihan maun mukaan, ei kannata kuitenkaan vetää övereitä tässä, muuten ei maistu muu kuin feta :D), ja lopuksi kana. Siemenet joukossa paitsi nostavat salaatin ravintoarvoja entisestään, myös lisäävät tekstuuria. 

Syö jo! 



lauantai 8. helmikuuta 2014

Laskiaisen mausteinen kananuudelikeitto


Ystävien kanssa juhlimme pikkulaskiaista jo viime viikolla ja pulkkamäestä palattuamme teimme tätä ihanan tuoksuvaa ja lämmittävää kanakeittoa. Chilin, inkiväärin ja korianterin tuoksut täyttävät keittiön alta aikayksikön ja kuuma liemi lämmittää kohmeisia varpaita myöten varmasti koko kropan. Kaiken lisäksi keitto on oikein terveellistä: olen koko ajan enemmissä määrin kiinnostunut terveellisestä ja puhtaasta ruoasta, ja tämä keitto sopii tuohon kehykseen kuin nakutettu - viimeksi tänään intouduin taas ystäväni kanssa juttelemaan ruoka- ja ravintofilosofioistamme ja tajusin, että oikeastaan kaikkein terveellisintä on syödä oikeaa ja puhdasta ruokaa kunnon raaka-aineista. Lisäksi valkosipuli, chili ja inkivääri ovat oikeita luonnon terveystuotteita ja pitävät varmasti kaikenmaailman pöpöt ja flunssat loitolla. Broileri tuo keittoon proteiinia, porkkana ja valkosipuli vitamiineja ja nuudelit hiilihydraatteja juuri sopivassa suhteessa antaen energiaa päivän touhuihin. Ja nälkä lähtee varmasti!

Aasialaistyyppinen keitto on nopea tehdä ja yhdestä annoksesta riittää noin neljälle syöjälle. Alunperin ystäväni oli ottanut ohjeen Pastanjauhantaa-blogista, tämä ohje on oma muokkaukseni siitä. 

Ainekset:

300g maustamatonta kanaa suikaleina
oliiviöljyä
5 porkkanaa
2 valkosipulinkynttä
n.3 sentin pala inkivääriä
1 chili
1 fond du chef -kanaliemitiiviste ja reilu litra vettä
TAI
reilu litra kanalientä
1,5tl suolaa
pippuria
3 kiekkoa nuudeleita (itse käytin riisinuudeleita)
ruukullinen korianteria

Paista kanasuikaleet pienessä öljytilkassa ja nosta sivuun odottamaan. Suikaloi porkkanat ohuehkoiksi suikaleiksi ja silpu valkosipulinkynsi. Valkosipulin kynsiä ei muuten kannata ikinä puristaa, vaan murskata ensin veitsen lappeella ja pilkkoa sitten pieneksi - näin vältyt kitkerältä valkosipulin maulta! Halkaise chili pitkittäin ja poista siemenet sisältä, silppua chili sen jälkeen. Kuori inkivääri ja raasta se. Kuumenna pannulla öljyä ja kuullota porkkanasuikaleita, valkosipulia, chiliä ja inkivääriä muutaman minuutin ajan. Lisää sitten vesi ja kanafondi tai valmis kanaliemi. Anna kiehua hiljalleen kunnes porkkanat kypsyvät.

Kun porkkanat ovat melkein kypsiä, lisää kanat ja nuudelit sekä mausta suolalla. Tarkista tässä vaiheessa maku ja nesteen määrä - nestettä voi lisätä jonkun verran, jos näyttää, että nuudelit vievät kaiken nesteen keitosta. Anna poreilla kunnes nuudelit ovat pehmeitä, ja nosta kattila pois liedeltä. Silppua korianteri ja lisää keiton joukkoon. 

Tarjoile kuumana lämmikkeenä talvisena päivänä ja tee makumatka aasiaan...